Mikä tahansa hermotettu kudos voi olla potentiaalinen selkäkivun lähde, sillä selän kudokset ovat runsaasti hermotettuja, ja siellä missä on hermopäätteitä, voi olla kipua. Tällä kertaa katsastellaan tarkemmin välilevyn aiheuttamaa selkäkipua. Usein välilevyn aiheuttama kipu mielletään valtavaksi pullistumaksi, joka litistää hermoja ja aiheuttaa iskiasta, joka saatetaan leikata. Tämä on kuitenkin äärimmäinen välilevyn ongelma ja näitä esiintyy noin 5% kaikista selkäkivuista. Usein välilevyperäiset selkäkivut ovat lievempiä jotka aiheuttavat pitkittynyttä selkäkipua, joka vaivaa välillä enemmän ja välillä vähemmän ja tilaan ei liity pitkälle edenneitä hermopuristuksia. Joten ensiksi pitänee painottaa, että välilevyperäinen kipu ei ole vaarallista. Jatka lukemista, niin ymmärrät ehkä paremmin, että miksi näin.

Välilevy voi aiheuttaa selkäkipua, mutta vähintään yhtä monilla löytyy välilevyn rappeumia ja pullistumia, jotka eivät oireile mitenkään. Kaikki riippuu siitä, millä aikavälillä muutokset välilevyyn on syntynyt ja kuinka mukautumiskykyinen keho on juuri silloin. Tähän vaikuttaa syntymekanismi (onnettomuus vs. spontaanisuus) yleinen terveys, elämäntavat, hermoston vireystila ja psykososiaaliset tekijät. Joten pelkästään välilevyn rakenteen muutokset eivät saa yksinään kipua aikaan, vaan siihen liittyy aina hermoston kipureaktion vaste, johon vaikuttaa edellä mainitut moniulotteiset tekijät.

Eli pitääkö välilevyperäistä kipua pelätä ja välttää selän pyöristelyä kuin ruttoa, ettei välilevyt vaurioituisi enempää? No ei tarvitse. Välilevyn muokkaantuminen (madaltuminen, kuivuminen) on normaali ikääntymiseen liittyvä prosessi. Joskus se on kivulias joskus ei. Joillain ne rappeutuvat nopeammin kuin toisilla.

Välilevyperäiseen kivun selättämiseen on hyviä lähestymistapoja ja paranemisen ennuste on todella hyvä. Kirjoituksen lopussa on selkäkivun itsearviointi. Jos tunnistat selkäsi kysymyksistä, ota yhteyttä ja selätetään kipusi!

1. Kipu on intermittoivaa

Kipujaksoja on useammin kuin kerran vuodessa. Kivun luonne on muuttuva. Välillä koet selän olevan paremmassa kunnossa ja toisena päivänä kipu saattaa viedä polvilleen. Kipu saattaa siirtyä puolelta toiselle tai tuntua laajaalaisena molemmin puolin ristiselkää.

2. Selkä on aamuisin jäykkä kuin rautakanki

Yön aikana verenkierto ja aineenvaihdunta hidastuu luontaisesti, joten hapen määrä kudoksissa vähenee. valmiiksi ärsyyntyneet selän kudokset (lihakset, nivelkapselit, välilevyt) saavat vähemmän happea. Tämä usein herkistää kudosten kipuhermopäätteet entisestään. Aamulla välilevyn korkeus on myös kasvanut lisääntyneestä nesteestä. Kun nouset aamulla pystyyn, kehon painon ja lihasten supistumisen tuoma ärsyke aktivoi kipuhermopäätteet ja se saa aikaan kipua sekä lihasten voimakasta supistumista. Tämä saa selkämme tuntumaan kuin rautakangelta aamulla ja sukkien laitosta ei meinaa tulla mitään. Päivän mittaan selkä kuitenkin vetreytyy ja paineen tunne selässä helpottuu. Tämä johtuu siitä, että välilevyn sisäinen nestepitoisuus alkaa laskemaan pumppumekanismin avulla, sekä kipuhermopäätteet saavat enemmän happea liikkeen ansiosta ja kankeus sekä kipu helpottuu. Jäyykkyys ei siis kieli lisääntyvästä vaurioriskistä!

3. Istuminen pahentaa kipua

Istuminen selkä pyöreässä asennossa voi kasvattaa selän kudosten ärsyyntyvyyttä. Valmiiksi ärtyneet selän kudokset saavat vähemmän happea ja liikkeen tuomaa virikettä, joten kivut usein voimistuvat. Aineenvaihdunta myös heikkenee kun olemme paikallamme. Kipu saattaa helpottua kun selkää suoristetaan ja selän taakse asetetaan tyyny tai kun nouset ja annat selällesi liikettä. Kuvittele, jos taivuttaisit sormeasi yhtä kauan kämmenselkää kohti, kuin istuisit selkä pyöreässä asennossa. Sormesi varmasti alkaisi tuntua särkevältä ja jännittyneeltä, ja sinun tekisi mieli koukistaa sormeasi, jotta veri alkaisi kiertämään ja sormi vetreytymään. Vaikka sormesi ei taivutksesta vaurioituisi, niin se tuntuu ikävältä. Sama ajatus pätee myös selässäsi. “Huono” ryhti ei ole vaarallinen selällesi. Selkäsi kaipaa vain liikettä yksipuolisten asentojen tilalle.

4. Eteenpäin taivuttelu pahentaa kipua

Selän taivutuksessa ovat mukana samat tekijät kuin istumisessakin. Välilevyn ärsytys saa aikaan myös selän lihasten suojajännitystä, joten jatkuvasti jännittyneet lihaksesi ovat väsyneet ja kaipaavat rentoutta. Tällöin toistettu eteentaivuttelu tai kumartelu pihatöissä saa selän helposti kramppiseksi ja tuntuu kuin selkä katkeisi kohta. Ei kuitenkaan huolta. Selkäsi ei mitä luultavammin katkea, ellet ole 150 vuotias. Selän väsyneet ja jatkuvasti jännittyneet lihakset eivät kykene enää rentoutumaan ja ne menevät hapoille sekä kramppiin. Välilevyn ärsytys voi saada jännityksen aikaan, mutta toisaalta monesti tietoinen keskivartalon liiallinen jännittäminen, jolla pyritään suojelemaan heikolta tuntuvaa selkää. Selkä ei ole kuitenkaan heikko, vaikka se voi olla kovinkin kipeä. Usein kipeä selkä välilevykivusta huolimatta kaipaa sekä aktiviteettia, että rentoutta.

5. Kävely helpottaa

Moni kokee kävelyn helpottavan välilevyperäistä kipua. Tämä johtunee siitä, että kävelessä välilevy saa pumppumekanismin avulla happea ja ravinteita, jotka rauhoittaa kipuhermopäätteitä. Rento kävely etenkin miellyttävissä maisemissa ja vaikka hyvää musiikkia kuunnellessa, saa aikaan mielihyvähormonien lisääntymistä, jotka rauhoittavat kipua välittäviä hermopäätteitä. Aivot saavat myös muuta virikettä ympäristöstä ja aisteista, joten kipu jää taka-alalle.

6. Kipu heijastuu pakaraan tai reiteen

Välilevyt, nivelsiteet ja fasettinivelet ovat hyvin tiivistii lähellä toisiaan. Näillä kaikilla rakenteilla on yhteisiä hermoratoja. Ärsytys yhdessä kudoksessa saa aikaan kiputuntemuksen leviämistä muihin kudoksiin ja kipu saattaa heijastua hermoja pitkin etäälle kivun lähteestä. Kyseessä ei siis aina ole hermojuuren puristus (”iskias”), vaikka kipu säteilisi reiteenkin asti.

Milloin kyseessä voi olla sitten vakava välilevyperäinen selkäkipu?

Sietämätön kipu ja särky on enemmän jalassa kuin selässä
Sietämätön kipu on jatkuvaa, eikä se hellitä missään asennossa
Nilkassa tai jalkaterässä on selkeästi tunnottomuutta ja/ tai voimattomuutta
Vatsaontelon paineen lisääminen aiheuttaa sähköiskumaisia kipuja jalkaan, kuten yskiessä tai aivastaessa
Ongelmia virtsan tai ulosteen pidättämisen kanssa

Selkäkivun itsearviointi

-   Onko päivän aikana hetkiä, jolloin et tunne kipua? Edes 10 minuuttia?
-   Rajoittuuko kipu polven yläpuolelle?
-   Onko sinulla ollut enemmän kuin yksi kipuvaihe alaselässä viimeisten kuukausien tai vuosien aikana?
-   Lisääntyvätkö oireet pitkäkestoisen eteentaivutuksen aikana tai heti sen jälkeen - esimerkiksi sänkyä pedatessa, imuroidessa, puutarhassa työskennellessä jne.?
-   Lisääntyvätkö oireet pitkäaikaisen istumisen jälkeen (tietokoneella työskennellessä tai television ääressä) tai istumasta ylös noustessa?
-   Yhdistätkö oireesi johonkin tiettyyn toimintaan ja olet lähes oireeton kun et tee sitä?
-   Lisääntyvätkö oireesi paikallaan ollessa ja lievittyvätkö liikkeellä ollessa?
-   Vähenevätkö alaselkäoireet kävellessä?

Jos vastasit kyllä enemmän kuin 4 kysymykseen, mahdollisuutesi hyötyä avustani ovat erittäin hyvät. Jos vastasit kyllä alle kolmeen kysymykseen, saatat tarvita tarkempia tutkimuksia. Ota yhteyttä ja varaa aikasi, niin arvioidaan tilanteesi.